Predikanten 2004, Schildts Kustannus 2007, ISBN 978-951-50-1705-5, 84.2
Hän tunnusteli allaan olevaa maata ja sai käteensä kourallisen
hiekkaista multaa, jonka päästi valumaan sormiensa lomasta.
Mullan haju oli voimakas, imelän tukahduttava, ja hänestä tuntui
yhtäkkiä että hän oli jossain maan alla. Hän joutui pakokauhun
valtaan. Tunne oli klaustrofobinen. Tietämättä tilan todellista
kokoa hän loi mielessään kuvan seinistä, jotka lähestyivät
hitaasti, ympäroivät häntä joka puolelta. Happi tuntui loppuvan,
ja hän raapi kaulaansa, mutta pakotti sitten itsensä hengittämään
syvään ja rauhallisesti saadakseen pakokauhun hellittämään.
“Varhaisena kesäaamuna pikkupojan ritarileikki saa äkillisen lopun. Poika löytää maasta alastoman naisen, joka tuijottaa suoraan häneen.
Nuori nainen on murhattu. Poliisi on ymmällään, kun ruumiin alta löytyy kahden naisen luurangot. Mitä tekemistä vastalöydetyllä ruumiilla on kahden 1970-luvun lopussa kadonneen naisen kanssa? Etsitäänkö nyt murhaajaa, joka on odottanut yli kaksikymmentä vuottä edellisen rikoksensa jälkeen, vai onko liikkeellä jäljittelijä?
Konstaapeli Patrik Hedström saa tutkinnan johdettavakseen, ja pian mystinen tapaus vaivaa häntä päivin öin. Patrikin avopuoliso Erica on jo kahdeksannella kuulla raskaana eikä pysty tukemaan miestään kuten haluaisi. Kun sitten neljäs nainen katoaa, Patrik tietää että jokainen sekunti on kallis, jos hänet aiotaan löytää elävänä.”
